perjantai 15. maaliskuuta 2019

Mitä konmarittaminen oikeasti on?

Törmään Konmari Suomi -Facebook-ryhmässä jatkuvasti erilaisiin keskusteluihin konmarittamisen huonoista puolista. Yleensä keskustelun aloittaja on henkilö, joka ei ole edes lukenut kirjaa/kirjoja tai hän on alunperin lähtenyt konmarittamaan negatiivisella asenteella, tarkoituksenaan vain kokeilla uutta siivousmetodia. Tällaisille henkilöille yleistä on myös se, että he ovat katsoneet Marie Kondon Netflix-sarjaa, eivätkä sen lisäksi ole perehtyneet konmarittamiseen muulla tavoin.



Tässä vaiheessa haluan huomauttaa, että en ole itse saanut konmaritettua koskaan alusta loppuun. Olen lukenut pinkin kirjan ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja olen puolessa välissä valkoista kirjaa, olen katsonut Netflix-sarjan ja lukenut tuhansia keskusteluja konmarittamisesta, jopa tehdessäni kandidaatintutkielmaani. Omalta osaltani voin sanoa, että alan vähitellen sisäistämään Marie Kondon opetuksia. Aion joskus vielä konmarittaa omaisuuteni kokonaan, mutta sen aika ei ole ollut vielä. Olen myös nakannut vähän maalaisjärkeä mukaan useaan konmarituksen vaiheeseen, sillä nyky-yhteiskunnassa pidän erittäin hyvänä tavaroiden kierrättämistä.

Olen vasta konmarittamisen "kokeiluvaiheessa", jos niin voi sanoa. Olen käynyt eri kategorioita läpi useaan otteeseen, mutta olen aina palannut uudelleen vaatekaappini kimppuun tai huomannut tyhjentäneeni kirjahyllyn sisällön lattialle toistamiseen. Olen huomannut, että olen sortunut vanhoihin tapoihini miettiessäni, voinko luopua kirjasta, kun olen saanut sen lahjaksi tai housuista, jotka ostin juuri kirpputorilta, mutta jotka ovat liian matalavyötäröiset makuuni. Jos lahjaksi saamani kirja ei vaikuta kiinnostavalta, voin ihan hyvin antaa sen eteenpäin jollekin, joka sen lukee. Samoin housut, jos en käytä niitä, on parempi antaa ne jollekin, joka käyttää. Minun on turha täyttää kotiani tavaroilla, joilla ei ole mitään tarkoitusta tai jotka eivät tuota iloa. Olen tällä hetkellä yhä suunnittelemassa konmarittamisen ensimmäistä kohtaa: miltä haluan kotini näyttävän konmarittamisen jälkeen.

Mitä konmarittaminen sitten on?

Konmarittaminen on muutakin kuin siivousmetodi, se on tapa tarkastella omia kulutustottumuksia ja omaa elämäntilannetta. Konmari-metodi on tunnettu lähinnä siitä, että pidetään vain iloa tuottavat tavarat ja vaatteet pystyviikataan. Samalla tavoin kuin muutkin siivousmetodit, ei konmarittaminenkaan sovi kaikille. Muistan itse ensimmäistä kertaa pinkkiä kirjaa lukiessani ihmetelleeni Marie Kondon hengellistä suhdetta kotiin ja tavaroihin: taloa tervehditään ennen siivouksen aloitusta, tavaroita kiitetään, kun niistä luovutaan, kirjat herätellään ennen kuin niitä aletaan käymään läpi ja sukat viikataan, jotta ne olisivat lepotilassa ollessaan laatikossa.

Tärkeintä konmarittamisen aloittamisessa on avoin ja positiivinen asenne. Ei kannata lyödä hanskoja tiskiin vain sen takia, että jokin kuulostaa naurettavalta tai siksi, kun vanha tapa on ainoa oikea. Kokeile! Saatat yllättyä ja löytää paremman tavan toteuttaa asioita. Itse esimerkiksi en olisi koskaan uskonut, että nauttisin pyykkien pystyviikkaamisesta, kun aina ennen vaatekaappini on ollut kuin pommin jäljiltä (äiti voi todistaa).

Konmarittamisen ei ole tarkoitus olla nopea prosessi, vaan se on toteutettava rauhassa, jotta pääsee parhaaseen lopputulokseen. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että kun on kerran konmarittanut, ei tarvitse tehdä sitä enää toistamiseen alusta loppuun. Yhden hengen taloudella prosessiin menee luonnollisesti vähemmän aikaa kuin suurella perheellä, jolla tavaramäärä on suurempi.

Konmarittaminen opettaa tarkastelemaan myös kulutustottumuksia. Itse olen jo nyt paljon tarkempi siitä, mitä tavaroita ostan. Konmarittamisen jälkeenkin pitää aina vähän väliä käydä läpi tavaroita, koska ei ostaminen siihen lopu. Tavaroiden läpikäyminen tulee olemaan kuitenkin paljon helpompaa, kun on kerralla opetellut oikean tavan. Esimerkiksi ruokavarastot on hyvä käydä läpi aina keittiön siivouksen yhteydessä tai vaatekaapin sisältö tarkistaa aina silloin tällöin. Ihmisten tyyli tai vaatekoko saattaa välillä kokea muutoksia, jolloin vaatekaapin siivous tulee jälleen ajankohtaiseksi. Se on kuitenkin helpompaa, kun on oppinut katsomaan tavaroita sillä silmällä, mitkä tuottavat iloa ja mitkä eivät.



Vastauksia konmarittamista koskeviin väitteisiin

AIKA. Yksi yleisimmistä keskustelunaiheista Konmari Suomi -ryhmässä on se, kuinka kenelläkään perheellisellä ei ole aikaa käydä kerralla kaikkia vaatteita läpi. Koko vaatekasaa ei voi vain jättää useaksi päiväksi lattialle, kun ei sitä kuitenkaan jaksa käydä kerralla läpi. Kuten pinkin kirjan lukeneet tietävät, tavarat käydään kategorioittain. Vaatteet ovat ensimmäinen kategoria, mutta ne voi tarvittaessa pilkkoa myös pienempiin kategorioihin, eli aloittaa vaikka sukista, sen jälkeen siirtyä alusvaatteisiin, toppeihin, t-paitoihin, pitkähihaisiin ja niin edelleen.

PERHE JA YSTÄVÄT. Perheen tavaroita läpi käyvät kommentoivat usein myös sitä, kuinka aviomies on suuttunut vaimon heittäessä jotain pois. Tämänkin Kondo on huomioinut, sillä toisten tavaroita ei saa konmarittaa eikä kommentoida (mikäli he eivät sitä nimenomaan pyydä). Ethän sinä osaa välttämättä sanoa, mikä tuottaa muille iloa ja mikä ei. Konmari Suomi -ryhmässä näkee usein keskustelua siitä, kuinka oma konmarittaminen on innostanut kumppania konmarittamaan. Yhteisistä tavaroista on myös osattava keskustella, ennen kuin ne heittää pois. Siksi konmarittamisessa on hyvä olla maalaisjärki mukana.

Törmäsin myös kandidaatintutkielmaani tehdessä keskusteluun siitä, kuinka konmarittajat raahaavat pois heittämiään tavaroita sukulaisille ja tutuille. Pinkissä kirjassa mainitaan, että näin nimenomaan ei saa tehdä. Tähänkin heitän kyllä mukaan vähän sitä maalaisjärkeä. Jos sukulaiset tai tutut haluavat käydä läpi esimerkiksi vaatteesi, ennen kuin viet ne pelastusarmeijalle tai kierrätyskeskukseen, on tämä mielestäni vain hyvä asia. Se ei kuitenkaan ole oikein, että viet turhia tavaroita esimerkiksi vanhempien kotiin varastoon (olen itse hieman syyllistynyt tähän, mutta minulla onkin vielä prosessi kesken).

LAPSET. Entäs sitten lapset ja heidän tavaransa? Isojen lasten kanssa voi konmarittaa yhdessä, he osaavat tehdä jo itse päätöksiä tavaroidensa suhteen. Mikäli he eivät aluksi malta luopua mistään, voi heille yrittää kertoa, kuinka paljon heille tulee tilaa nauttia kivoista tavaroista, jos kaikki ylimääräinen on viety pois. Lapsetkin ovat yksilöitä, joten heillekään kaikille ei konmarittaminen välttämättä sovi, mutta aina voi kokeilla. Pienten lasten kanssa vanhemmat voivat itse päättää, mitä tavaroita säilytetään. Tällöin tulee kuitenkin huomioida, onko lapsi leikkinyt kyseisellä lelulla tai onko hänellä käyttöä jollekin tavaralle. En voi tarpeeksi toitottaa, että kannattaa pitää se maalaisjärki mukana.



PYSTYVIIKKAUS. Väite: "Pystyviikkaus on vaikeaa ja vie aikaa". Väärin. Kaikki tuntuu aluksi vaikealta. Kun opettelee oikean tyylin, ei siihen mene sen enempää aikaa kuin vanhanaikaiseen tapaankaan. Olen nähnyt videoita, joissa pienet lapsetkin osaavat pystyviikata, joten miksi aikuiset eivät osaisi? Parhaassa tapauksessa pystyviikkaamisesta voi tulla koko perheen aktiviteetti.

Miksi kannattaa pystyviikata? Olen itse kokenut, että tavarat vievät vähemmän tilaa pystyviikattuna, ne näkee paremmin ja koko pino ei mene pilalle kun välistä ottaa yhden vaatekappaleen. Pidän myös pystyviikattuja vaatteita esteettisesti kauniimpina kuin pinossa olevia. Marie Kondo ottaa esiin myös vaatteiden tunnepuolen: pinossa ollessaan alemmat vaatteet joutuvat tuntemaan ylempien painon, eli ne ryppyyntyvät helpommin, kuin pystyssä ollessaan. Vaikka pystyviikatuissa vaatteissa on enemmän taitoksia, ne eivät ryppyynny niin helposti, koska aiemmin mainittua painoa ei ole.

Väite: "Vaatteet on helpompi kuljettaa, jos ne on viikattu perinteiseen tapaan. Miten kuljetat pystyviikatut vaatteet kaappiin?". Minulla on tapana viikata vaatteet ja laittaa ne suoraan niille tarkoitettuun koriin. Mikäli minulla olisi erillinen kodinhoitohuone, jossa viikkaisin vaatteet, pystyviikkaisin vaatteet puhtaan pyykin pyykkikoriin ja kuljettaisin sen avulla vaatekaappiin. Vaihtoehtoisesti, jos ei ole puhtaan pyykin koria, kuljettaisin pystyviikatut vaatteet pinottuna vaatekaapille, jossa sitten asettelisin ne koreihinsa.

MÄÄRÄ. Konmarittaminen on jollain tapaa minimalistista, mutta ei kuitenkaan. Molemmissa pyritään yksinkertaistamaan elämää, mutta ne eivät kuitenkaan ole rinnasteisia. En ole itse perehtynyt minimalistiseen elämäntapaan, joten en käsittele sitä sen enempää. Törmään usein keskusteluihin siitä, mikä määrä tavaroita on oikea. Uusimpana juttuna törmään jatkuvasti meemiin, joka on vapaasti suomennettuna: "Kuuntele, ehkä 17 paria mustia leggingsejä tuottavat iloa, Marie Kondo. Sinä et tunne minua." Konmarittamisessa määrällä ei ole väliä. Jos 17 paria mustia leggingsejä tuottaa iloa, voit vapaasti pitää ne kaikki. Konmarittamisen periaatteena ei ole syyllistää. Itse huomasin sortuvani tähän käydessäni läpi siskoni kanssa hänen sukkahousujaan. Niitä oli noin 30 paria. Siinä vaiheessa tajusin, että olen todellakin vielä vaiheessa konmarittamisessa.

TARPEELLISET. Sammutuspeite tai palohälytin eivät välttämättä tuota iloa, mutta siinä vaiheessa kun tulipalo syttyy, uskon, että siitä on iloa, että sen saa jotenkin sammumaan tai sen edes huomaa. Vasara tai muut työkalut eivät välttämättä tuota iloa, mutta on se taulua varten hakattava naula helpompi saada seinälle vasaran avulla. Näiden esimerkkien lisäksi löytyy paljon muitakin vastaavia, jotka eivät välttämättä tuota iloa, mutta jotka ovat jollain tapaa kuitenkin tarpeellisia. Kuten olen aiemminkin toitottanut, se maalaisjärki on hyvä pitää koko matkan ajan mukana.

Pitää kuitenkin olla sekoittamatta tätä siihen, että pitää jotain kaiken varalta.
"Ei tämä ole niin kiva paita, mutta pidän sen kaiken varalta, jos tuo kivempi paita menee vaikka hukkaan."
"Tämä laturi on rispaantunut, mutta pidän sen kaiken varalta, jos tuolle uudelle tapahtuu jotain."
"Tämä mekko on ihan kiva. En ole käyttänyt tätä kuin kerran viisi vuotta sitten, enkä tiedä tulenko ikinä käyttämään, mutta pidän sen kaiken varalta, jos tuleekin tarve käyttää tätä."
"En ole käyttänyt tätä paitaa kahteen vuoteen, mutta pidän sen kaiken varalta, jos käyttäisinkin sitä ensi kesänä."

Nämä ovat vain esimerkkejä siitä, miten ylimääräistä tavaraa kertyy koteihimme. Todennäköisesti et tule koskaan käyttämään sitä mekkoa tai paitaa, jos et ole useaan vuoteen käyttänyt sitä. Se ei välttämättä ole enää tyyliäsi tai sinulla on muita vaatteita, jotka ovat kivempia kuin se. Mitä jos -ajattelu on aina vähän kyseenalainen. Kaikenlaista voi tapahtua, mutta ei välttämättä tapahdu. Et välttämättä tule koskaan hukkaamaan lempipaitaasi, mutta sen sijaan toinen ei niin kiva paita on oleskellut vaatekaappisi perällä käyttämättömänä useita vuosia. Eikö olisi kivempi, jos se paita löytäisi kodin, jossa sitä pidetään?

Rispaantuneen laturin säilyttäminen on turhaa. Jos uusi laturi menee rikki, todennäköisesti käyt ostamassa uuden. Toivottavasti käytkin, sillä rispaantunut laturi ei ole turvallinen. Kaupat ovat nykyään auki niin monta tuntia vuorokaudesta, että selviät kyllä hetken ilmankin, jos ainoa laturisi sanoo itsensä irti. Rispaantuneen laturin sijaan suosittelen ehjää varalaturia. Se tuottaa enemmän iloa sinulle toisen laturisi irtisanoessa itsensä ja mahdollisesti myös yövieraallesi, joka on sattunut unohtamaan oman laturinsa kotiin. Jälleen aion mainita sen maalaisjärjen.



SYYLLISYYS. Moni voi tuntea syyllisyyttä luopuessaan tavaroista. "Olen käyttänyt tätä paitaa vain kahdesti", "sain tämän lahjaksi äidiltäni" tai "tämä on avaamaton ruoka-aine". Ajan myötä syyllisyydestä pääsee yli. Paita saa uuden omistajan, jolla se pääsee käyttöön. Lahja täytti tarkoituksensa tuottaessaan iloa sinulle, kun sait sen ja äidillesi, kun hän antoi sen. Nyt se tuottaa iloa seuraavalle omistajalleen. Ruoka-aineet vanhenevat. Mikäli et ole käyttänyt sitä ja se on kerennyt mennä jo vanhaksi, sitä on turha säilyttää kaapissa. Et tule syömään sitä vanhanakaan, joten se on sama nakata pois. Jatkossa tiedät olla ostamatta kyseistä tuotetta, tai muistat syödä sen ennen kuin se menee vanhaksi.

Lopuksi haluan vielä painottaa sitä minkä aiemmin jo mainitsin, eli konmarittaminen ei sovi kaikille. Sama pätee muihinkin siivousmetodeihin, elämäntapoihin ja oikeastaan ihan mihin vain. Suosittelen kuitenkin lukemaan pinkin kirjan ja kokeilemaan, ties vaikka löydätkin uutta inspiraatiota elämääsi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti