torstai 7. kesäkuuta 2018

DIY: Marmorikuvioinen läppäri ja muuta mukavaa

Sain viime yönä pitkästä aikaa jonkin muun inspiraatiopuuskan kuin tavaroiden järjestämisen tai läpikäymisen, mitä olen harrastanut tässä aktiivisesti parin viikon ajan. Tästä taitaa tulla jo perinne, että innostun kesän tullen DC-fixaamaan asioita. DC-fix on siis värillistä kontaktia, jolla on kätevää päällystää esimerkiksi lommoutuneita huonekaluja tai uudistaa muuten tavaroita pienellä budjetilla.

Käväisin äidin kanssa ostamassa K-Raudasta pari rullaa samaa marmorikuvioista DC-fixiä, jota käytin viime kesänäkin jakkaran muodonmuutoksessa ja muutaman muunkin asian muokkauksessa. Suunnitelmissa oli tällä kertaa kohentaa läppärin ulkonäköä.



Aloitin urakan irrottamalla repsottavat ruusutarrat, joilla olin hienosti yrittänyt aiemmin peittää pinttymiä ja lommoja valkoisesta Asus ZenBook UX305 -läppäristäni. Ne olivat ideana ihan hyvä, mutta niiden laittamisen jälkeen läppäriin on tullut uusia jälkiä, jotka kaipaisivat myös peittämistä. Tarrat eivät myöskään pysyneet hirveän kauan nättinä, sillä ne alkoivat kuljetuksen takia repeillä reunoilta.



Tässä kuva alastomasta läppäristä, jonka pyyhin puhtaaksi kostealla paperilla ja kuivasin myös. Naarmuja ei kuvasta erota, mutta nuo tummat jäljet ovat pinttyneet melko tiukasti kiinni. Varmaan ne saisi pois jollain ihmeaineella (esimerkiksi kynsilakanpoistoaineella), mutta en ole kokeillut.



Tämän jälkeen mittasin DC-fixistä sopivan kokoisen palan, piirsin läppärin avulla ääriviivat ja leikkasin sitten palan irti. En leikannut sitä täydellisesti läppärin mittoja mukaillen, sillä se on helpompi laittaa paikoilleen kun se on vähän isompi kuin lopullinen koko.



Sitten aloin laittamaan kontaktia paikoilleen. Pidin huolta, että lyhyt ja pitkä sivu menivät molemmat suoraan, jotta kontakti ei lähtisi heittelemään. Apuna ilmakuplien välttämisessä käytin tällä kertaa Veikkauksen korttia, joka on muuten tosi sievän värinen (ja jota en ole muuhun edes käyttänyt).



Tämän jälkeen aloin mattoveitsen avulla poistamaan ylimääräisiä kontaktireunoja.



Vanhemmiltani löytynyt mattoveitsi oli kokenut hieman kovia, mutta hyvin silläkin sai katkottua ylimääräiset reunat pois.



Lopullinen tuotos näyttää tältä. Kuten huomata saattaa, Asuksen merkki erottuu vielä läpi marmorista. En kuitenkaan alkanut yrittää tuoda sitä esille, sillä oikeastaan pidän enemmän siitä tällaisena. Tuolla mattoveitsellä se olisi myös ollut ihan liian hermoja raastavaa, joten jätin homman sikseen.



Siistiä jälkeä, etten sanoisi! Olen kyllä erittäin tyytyväinen tähän pikku projektiin. Niinkin tyytyväinen, että aloin etsimään seuraavia kontaktointikohteita.



K-Raudassa oli heti sisäänpääsyn vieressä kaikkia ihania sisustusjuttuja. Mukaan lähti muun muassa tällainen pieni puinen rasia, jonka kansi on ruusukultaiseksi maalattu, sisus on hempeän vaaleanpunainen ja muuten rasia on vaaleaa puuta. Heti tämän nähtyäni päätin, että tämä pääsee myös kontaktikäsittelyyn. Rasia on myös täydellisen kokoinen kahdelle rannekellolleni, joten myöhemmin, kun kotiin pääsen, se pääsee toimittamaan kellorasian virkaa.






Mittasin kontaktista sopivan palan rasialle ja asetin sen paikoilleen samalla tyylillä kuin aiemminkin.



Rasiasta tuli aivan älyttömän kiva!



Kontaktoinnit eivät suinkaan loppuneet siihen. Valittelin eilen poikaystävälleni, kuinka likainen kuori puhelimessani on, vaikka olin sen juuri pessyt. Päätin sitten kokeilla miltä marmorikuvioinen puhelimenkuori näyttäisi. Toteutin tämän samalla kaavalla kuin aiemmatkin jutut, tosin sormenjälkitunnistimen ja kameran linssin reiät oli hieman haastavaa tehdä, niin ne jäivät hieman rypyläisiksi. Olen kuitenkin tähänkin hyvin tyytyväinen. Mukavaa vaihtelua tylsään läpinäkyvään kuoreen.







Saa nähdä kuinka kauan nuo pysyvät puhelimessa ja läppärissä, mutta onneksi tämä muutos ei maksanut paljoa. Yksi pieni rulla DC-fixiä maksaa alle seitsemän euroa ja siitä jäi vielä paljon muihinkin projekteihin. Niistä lisää sitten myöhemmissä postauksissa.

Mökkiremonttia en ole vielä jatkanut, sillä edessä on vielä yksi tentti, Sanasto ja nimistö. Sen lisäksi odotan arvosanaa Kirjallisuudentutkimuksen perusteet 2 -kurssista. Pääsin läpi sen perusopintojen kurssin, josta puhuin viime postauksessa, sain siitä tentistä kylläkin vain 1, mutta se on läpi! Sen lisäksi sain Spekulatiivisen fiktion kurssista numeron 4, samoin kuin Fennistiikan teoriat ja metodit -kurssista! Näissä arvosteluna oli luentopäiväkirja ja/tai kotiessee, jotka ovat selkeästi minulle parempia oppimis- tai arviointitapoja kuin tentit.

Nyt kuitenkin palaan Sanaston ja nimistön pariin.

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Suuria suunnitelmia

Joko saa puhua tulevasta kesästä? Onhan sentään jo maaliskuun kolmas. Laulussakin sanotaan maaliskuussa sulaa jää, jää, jää, joten suon itselleni tämän oikeuden mainita tulevan kesän suunnitelmiani. Vaikka suunnitelmat eivät aina toteudukaan, niitä voi aina tehdä ja yrittää toteuttaa.

En ole saanut lottovoittoa, joten reissaamisesta voin vain unelmoida. Ei minulla siihen olisi edes aikaa, sillä olen päättänyt hoitaa velvollisuudet alta pois. Velvollisuuksilla tarkoitan tekemättömiä tehtäviä, jotka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, sekä niitä, jotka on pakko tehdä, jos aion pitäytyä suunnittelemassani tahdissa.


En ole hakenut kesätöitä, enkä aio. Tulevana kesänä ajattelin opiskella. Tajusin käydessäni juttelemassa erään opettajan kanssa hylätystä tentistäni, että jos en saa tiettyjä kursseja suoritetuksi syyskuun alkuun mennessä, en saa alkaa tekemään kandiani. Tämä tarkoittaa siis sitä, että minulla tulee olla suomen kielen perus- ja aineopinnot (kielikonsulttikurssia lukuun ottamatta) suoritettuina kesän loppuun mennessä.

Tällä hetkellä arvosana puuttuu yhdestä perusopintoihin kuuluvasta kurssista, sekä kolmesta aineopintojen kurssista, joista tosin yksi alkaa vasta tässä loman jälkeen. Tilanteeni ei siis ole äärimmäisen huono, ja onnekseni kaikista näistä ei puutu koko kurssin suoritus, vaan osasta vain tentti. Vielä on siis toivoa.


Kun olen saanut kurssit suoritettua, aion hoitaa velvollisuus numero kakkosen, nimittäin saattaa mökin sisäremontin loppuun. Ai mitä, eikö se olekaan vielä valmis? Mikä muuten olikaan tilanne, johon viimeksi jäätiin? Noh, sen lisäksi, että mökillä hallitsee tällä hetkellä vielä pienoinen kaaos tavaroiden etsiessä paikkojaan, sieltä puuttuvat listat. Sekä lattiat, katot, ovenpielet että peräkammarin ikkuna kaipaavat listoja. Tekstiilit on myöskin vielä uusimatta, eli pitänee lähteä verhokaupoille.

Suunnittelin kaiken lisäksi käyväni läpi kaikki tavarat vielä kertaalleen, koska mökillä on aina jotain pois laitettavaa. Tarvitsen urakkaan kuitenkin avuksi äitiäni, koska tavarat eivät ole pelkästään minun, joten täytyy taas katsoa miten aikataulumme sopivat yhteen. Osan voin toki tehdä yksinkin. Yllä olevassa kuvassa on keittiön tilanne nyt, siitä en olekaan tainnut edes päivittää kuvaa ollenkaan tänne blogin puolelle.


Mökillä pitäisi myös aloitella piharemonttia, mitä olen suunnitellut jo sen verran, että silloin pari kesää sitten (kai? aika menee niin nopeaa, etten pysy mukana) merkkasin puut, jotka pitää kaataa. Noh, ne on yhä kaatamatta. Lisäksi rakennusten ulkoremontit tulisi aloittaa, mutta taidan suosiolla olla suunnittelematta sitä vielä liikaa, koska siihen tarvitaan aikaa.

Mökin sauna tiputtelee pölykapseleita samaan tahtiin kuin puut syksyllä lehtiä, joten toivon mukaan nuo kaikki kapselit ovat kadonneet seuraavalla kerralla kun menen mökille. Ellei, hävitän ne itse. Lisäksi istutuksia tulisi parantaa ja uutta multaa tuoda pihaan, sekä tehdä jotain pihakivetykselle ja puutarhakeinuille. Tekemistä siis riittää. Onneksi jollain tapaa nautin siitä.

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Viikonloppu Turussa

Valoisten päivien ansiosta into bloggaamiseen on palailemassa. Edellisestä blogipostauksesta on jo puoli vuotta aikaa, minkä vuoksi minulla olisi tänne yhtä ja toista kerrottavaa menneistä tapahtumista. En kuitenkaan ala niistä sen kummemmin postausta tekemään, vaan keskityn ennemmin nykyhetkeen ja tulevaan. Mainittakoon kuitenkin, että viimeinen puoli vuotta on kulunut lähinnä opiskelun, pienryhmäohjailun ja uusiin ihmisiin tutustumisen merkeissä.

Tämän viikonlopun olen viettänyt Turussa Ellin luona hänen synttäreitään ja tupareitaan juhlien. Lähdin tänne torstai-iltana kymmenen aikaan ja olin aamulla kahdeksan jälkeen perillä. Onnibussilla matkustaminen on aikaavievää puuhaa. Onnekseni kuitenkin olin varannut etupenkin, vieressäni ei istunut kukaan ja takanani oleva henkilökin poistui jossain Kokkolan paikkeilla. Siitä eteenpäin sain nukuttua yllättävän hyvin, kun laskin selkänojani vaakatasoon.



Viikonlopun ohjelmaan kuului muun muassa ruokaostoksia kolmessa eri kaupassa, leipomista aamuyöhön kello kahteen, gin-skumppa-aamumaljat, jazz-brunssi M Kitchen & Caféssa, yleistä hengailua ja pelailua Ellillä, sekä tanssimista Dynamo-nimisessä baarissa. Olin lauantaina sen verran väsynyt, että lähdin yhden toisen tytön kanssa takaisin Ellille jo puoli kahden aikaan viimeisellä yöbussilla, kun taas loput tulivat baarista vasta pilkun jälkeen.

Ihmettelin tanssilattialla yhdessä vaiheessa, että miksi eräs naishenkilö tuijotti minua niin pitkään ja kuiskaili jotain kaverilleen. Myöhemmin hän sitten tuli kysymään nimeäni, ja kerrottuani sen hän sanoi luulleensa minua Jenni Poikelukseksi. Tällä Jennillä on kuulemma samantyyliset hiukset kuin minulla ja hän käyttää myös Adidaksen paitoja. En tiennyt siinä tilanteessa kenestä oli kyse, mutta kun kerroin tästä Ellille, hän totesi minulla olevan samanlainen nenä kuin tällä YleX:n juontajalla.

Minulta kysytään yleensä aina baariin mennessä henkkarit, mutta tällä kertaa ei kysytty. Sen sijaan edelläni menevältä Liisalta kyllä kysyttiin. Jos potisin ikäkriisiä, olisin järkyttynyt tästä, mutta sen sijaan olen helpottunut, että näytän täysi-ikäiseltä. Onhan niitä papereita saanut näytelläkin jo kuusi vuotta.





Sunnuntaiaamu kului rauhallisissa merkeissä ihmisten makoillessa kasassa keittiön lattialla patjojen päällä potien krapulaa. Itse en tietenkään mitään krapulaa potenut, sillä en juonut eilen paljoa, tein pienen välikuoleman ennen baaria ja tulin suhteellisen aikaisin nukkumaan. Kävimme aamulla ostamassa lähipitseriasta pitsaa ja ihmiset lähtivät vähitellen kotia kohti. Viimeisten vieraiden kanssa katsoimme pari jaksoa Muumeja uusilla dubbauksilla Katsomosta.

Minun ja Ellin jäädessä kahden kesken Elli laittoi päiväunille ja itse aloin kirjoittamaan tätä postausta. Vielä pari tuntia niin minunkin bussini lähtee kohti Oulua. Perillä olisi tarkoitus olla huomenna seitsemän jälkeen aamulla. Siitä sitten kotiin, kahdeksi yliopistolle luennolle ja paluu arkeen.

tiistai 1. elokuuta 2017

Kylpyhuone – ideoita sisustukseen

Olen siirtynyt asuntoni sisustuksessa seuraavaan kohteeseen – nimittäin kylpyhuoneeseen! Aiemmin kylpyhuoneen värimaailma oli sinertävän turkoosi, mutta olen halunnut siihen muutosta jo jonkin aikaa. Ensin mietin, että muuttaisin värimaailman vaaleanpunaiseksi, mutta sitten päädyin erilaisten inspiraatiokuvien avulla tekemään kylpyhuoneesta luonnonläheisemmän lisäämällä sinne vihreää.

Ikea-reissu on vielä tekemättä, mutta bongasin Jyskin sivuilta hirveästi kaikkea ihanaa, mistä osan olenkin jo kotiuttanut itselleni. Tein tähän kollaasin siitä, millainen teema kylpyhuoneessa tulee olemaan. Tällä hetkellä siellä on jo kollaasin suihkuverho, marmoriset saippuapumppu ja vessaharja, sekä yksi tuollainen pieni tekokasvi. Vihreitä käsipyyhkeitä ajattelin ostaa ja hakusessa olisi myös vaaleanharmaa matto tai kaksi. En ole ihan varma, onko tuo Jyskin tarpeeksi vaalea makuuni, pitää käydä joku päivä paikan päällä katsomassa.



Kuvat Jyskin sivuilta: Suihkuverho PAJALA, koristekasvi HAAKON, saippuapumppu JONSTORP, WC-harja JONSTORP, kylpyhuonematto BACKE ja käsipyyhe BACKBERG.

Olen etenemässä muutenkin asuntoni sisustamisessa, nimittäin uusia tuulia on tulossa huonekalujen osalta! Sängyn muutin sohvaksi, kuten Instagramissa minua seuraavat tietävät, mutta sen lisäksi olen ostamassa unelmieni peilipöytää ja siihen sopivaa rahia, sekä saman sarjan lipastoa kaveriltani. Olen ihan onnesta soikeana! Laitan kuvia sitten kun huonekalut kotiutuvat. Tällä hetkellä aikatauluni on niin hektinen, että en kerkeä niitä hakemaan vielä hetkeen. Ja ennen sitä pitäisi myös päättää, mistä huonekaluista luovun, että uudet mahtuvat tilalle. Ja vanhat pitää tietenkin myös tyhjentää tavaroista, ja pitää päättää uusien paikka, vaikkakin uskon niiden vaihtavan paikkaa useaan otteeseen. Jostain syystä rymsteeraaminen on uusi lempiharrastukseni. Pienenä paljastuksena voin sanoa, että tulevat huonekalut ovat talonpoikaisrokokoota!

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Sekaisin marmorista

Edellisen postauksen dc-fixauksen innoittamana sekosin ja fixasin sitten sillä samaisella marmorikuviolla vähän muutakin. Se yksi rulla tosin loppui nopeasti kesken, ja pikaisella googlailulla selvisi, että Bauhaus myy samaa dc-fixiä lähes puolet halvemmalla. Paikan päällä selvisi, että he myyvät kahta eri kokoa, joten ostin sitten molempia kokoja rullan (kapeampi eli 45 x 200 cm rulla maksaa Bauhausissa 5,50 € ja leveämpi eli 67,5 x 200 cm rulla maksaa 6,95 €). Joitakin kuvioita oli myynnissä vielä leveämpänäkin rullana, mutta tuota minun haluamaani harmaata marmoria ei ollut kuin nuo kaksi kokoa (ainakaan Oulun Bauhausissa).

Ostin jokin aika sitten kierrätyskeskuksesta kuudella eurolla vanhan puhelinpöydän, mikä pääsi heti muokattavaksi. Pöytä oli sinänsä hyvässä kunnossa, mutta siinä oli muutama pinttynyt tahra, ja istuinosan kangas oli hieman vanhanaikainen. Spray-maalasin vetolaatikon nupin kupariseksi ja päällystin osan pöydästä dc-fixillä. Istuinosan kankaankin vaihdoin, mutta en ole tyytyväinen lopputulokseen, niin pidän siinä päällä tuollaista Ikean taljaa kunnes löydän kivemman kankaan jostain.


Kylpyhuonekin sai hieman uusia juttuja, sillä löysin Jyskistä marmorisen vessaharjan sekä saippuapumpun. Näiden lisäksi siellä myytiin myös hammasmukeja samalla kuosilla. Ajattelin käydä ostamassa sellaiset meikkisiveltimieni purkeiksi meikkauspöydälleni, sillä tällä hetkellä purkkeina toimivat vanhat marmeladi- ja salsapurkit.

Lisäksi päällystin vessan roskiksen tuolla samaisella marmorifixillä.


Kaiken tämän lisäksi päällystin vielä keittiönpöydän pöytälevynkin marmorilla. Siitä en tosin ole jostain syystä ottanut kuvaa, enkä nyt vanhempieni luona ollessa voi sitä ottaakaan. Luulen kuitenkin, että se tulee näkymään joskus myöhemmissä postauksissa. Spray-maalasin keittiönpöytäni jalat vuosi sitten mustasta kupariseksi, ja nyt vuosien varrella enemmän tai vähemmän kolhiintunut pöytälevy sai ylleen marmorikuvion.

Marmoria jäi vielä kaiken tämänkin jälkeen yli melko paljon. Mielessäni pyöri uuden pienen kirjahyllyn hankkiminen jostain mahdollisimman halvalla. Auttaessani äitiä siivoamaan, löysimme sopivan yksilön vanhempieni luota. Päällystin kirjahyllyn tasot, mutta fixiä ei riittänyt hyllyn reunoihin. Suunnitelmissani oli käydä ostamamassa vielä lisää fixiä, mutta yön yli mietittyäni ja jonkin aikaa hyllyä tuijoteltuani päätin jättää sen tuollaiseksi. Puu tuo kivaa kontrastia marmorille.


Nyt kun marmorikohtaus on ohi, suunnittelen jo seuraavia siirtojani: Millaisia huonekasveja hankkisin? Entäpä se keittiön kattolamppu? Kylpyhuoneeseen uusi suihkuverho ja matot? Mitä tekisin keittiölle? Sisustusintoni tuntuu vain kasvavan aina yhden homman valmistuttua.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

DIY: Jakkaran uusi elämä


Yllä lähtötilanne. Sain tuolin äidiltä ja päätin tehdä siitä omaan käyttööni sopivamman.

Aloitin projektin suojaamalla kannen sanomalehdellä, minkä jälkeen spray-maalasin jalat ensin valkoisella pohjamaalilla ja sen kuivuttua kuparinvärisellä maalilla. Kuparia laitoin kaksi kerrosta, tosin nyt kun näitä kuvia katselee, olisi voinut ehkä laittaa vielä kolmannenkin. Luonnossa läikkiä ei niinkään huomaa, paitsi jos oikein tihrustelee. Jalkojen alle laitoin vielä huopatassuja, kahden jalan alle jouduin laittamaan kaksi tassua päällekäin, sillä jakkara keikkasi vähän.

Olisin voinut jättää jakkaran tällaiseksikin, mutta kannessa oli pari tahraa, jotka eivät lähteneet pois, niin päätin sitten vielä tehdä jotain kansiosallekin. Kävin ostamassa Prismasta rullan marmorikuvioista DC-fixiä (hinta taisi olla 9,95 €) ja päällystin sillä kannen. Rullasta jäi vielä paljon yli tulevia projekteja ajatellen.

Ja lopputulos on tämä. Tykkään ihan hirmuisesti! Täydellinen tämä ei ole, sillä kuten mainitsin, olisin voinut maalata jalkoja vielä yhden kerroksen, minkä lisäksi kannen tai istuinosan kulmat olisi kannattanut leikata mattoveitsellä eikä saksilla. Ensi kerralla paremmin, mutta kyllä tuo minulle kelpaa. Olen tyytyväinen! Seuraavat projektit odottelevatkin jo tekemistä. ;)


maanantai 8. toukokuuta 2017

Meilahden kallioilla









Vietimme kevään ensimmäistä lämmintä päivää (eli viime perjantaita) Meilahden kallioilla. Isosiskoni Tiia halusi boulderoida kallioilla, joten hän otti patjansa mukaan. Me muut (minä, Olga, Annukka, Foma ja Tuomo) keskityimme nauttimaan pussiviinistä ja -kaljasta. Myös Annukan koira Kingi oli mukana, se tosin keskittyi vain makoilemaan auringossa ja murisemaan kaikille, jotka kävelivät liian läheltä sen raksuja.

Onnistuin polttamaan ainakin kaulani, mutta mitä ilmeisemmin myös rusketuin hieman käsivarsistani. Vaikka merituuli meinasi välillä palelluttaa meidät, oli hetkiä, jolloin tarkeni olla pitkänkin aikaa pelkkä toppi päällä. Hieman oli erilaiset tunnelmat tänään kun satoi lunta. Jaksan silti uskoa, että kesä on pian täällä.