sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Viikonloppu Turussa

Valoisten päivien ansiosta into bloggaamiseen on palailemassa. Edellisestä blogipostauksesta on jo puoli vuotta aikaa, minkä vuoksi minulla olisi tänne yhtä ja toista kerrottavaa menneistä tapahtumista. En kuitenkaan ala niistä sen kummemmin postausta tekemään, vaan keskityn ennemmin nykyhetkeen ja tulevaan. Mainittakoon kuitenkin, että viimeinen puoli vuotta on kulunut lähinnä opiskelun, pienryhmäohjailun ja uusiin ihmisiin tutustumisen merkeissä.

Tämän viikonlopun olen viettänyt Turussa Ellin luona hänen synttäreitään ja tupareitaan juhlien. Lähdin tänne torstai-iltana kymmenen aikaan ja olin aamulla kahdeksan jälkeen perillä. Onnibussilla matkustaminen on aikaavievää puuhaa. Onnekseni kuitenkin olin varannut etupenkin, vieressäni ei istunut kukaan ja takanani oleva henkilökin poistui jossain Kokkolan paikkeilla. Siitä eteenpäin sain nukuttua yllättävän hyvin, kun laskin selkänojani vaakatasoon.



Viikonlopun ohjelmaan kuului muun muassa ruokaostoksia kolmessa eri kaupassa, leipomista aamuyöhön kello kahteen, gin-skumppa-aamumaljat, jazz-brunssi M Kitchen & Caféssa, yleistä hengailua ja pelailua Ellillä, sekä tanssimista Dynamo-nimisessä baarissa. Olin lauantaina sen verran väsynyt, että lähdin yhden toisen tytön kanssa takaisin Ellille jo puoli kahden aikaan viimeisellä yöbussilla, kun taas loput tulivat baarista vasta pilkun jälkeen.

Ihmettelin tanssilattialla yhdessä vaiheessa, että miksi eräs naishenkilö tuijotti minua niin pitkään ja kuiskaili jotain kaverilleen. Myöhemmin hän sitten tuli kysymään nimeäni, ja kerrottuani sen hän sanoi luulleensa minua Jenni Poikelukseksi. Tällä Jennillä on kuulemma samantyyliset hiukset kuin minulla ja hän käyttää myös Adidaksen paitoja. En tiennyt siinä tilanteessa kenestä oli kyse, mutta kun kerroin tästä Ellille, hän totesi minulla olevan samanlainen nenä kuin tällä YleX:n juontajalla.

Minulta kysytään yleensä aina baariin mennessä henkkarit, mutta tällä kertaa ei kysytty. Sen sijaan edelläni menevältä Liisalta kyllä kysyttiin. Jos potisin ikäkriisiä, olisin järkyttynyt tästä, mutta sen sijaan olen helpottunut, että näytän täysi-ikäiseltä. Onhan niitä papereita saanut näytelläkin jo kuusi vuotta.





Sunnuntaiaamu kului rauhallisissa merkeissä ihmisten makoillessa kasassa keittiön lattialla patjojen päällä potien krapulaa. Itse en tietenkään mitään krapulaa potenut, sillä en juonut eilen paljoa, tein pienen välikuoleman ennen baaria ja tulin suhteellisen aikaisin nukkumaan. Kävimme aamulla ostamassa lähipitseriasta pitsaa ja ihmiset lähtivät vähitellen kotia kohti. Viimeisten vieraiden kanssa katsoimme pari jaksoa Muumeja uusilla dubbauksilla Katsomosta.

Minun ja Ellin jäädessä kahden kesken Elli laittoi päiväunille ja itse aloin kirjoittamaan tätä postausta. Vielä pari tuntia niin minunkin bussini lähtee kohti Oulua. Perillä olisi tarkoitus olla huomenna seitsemän jälkeen aamulla. Siitä sitten kotiin, kahdeksi yliopistolle luennolle ja paluu arkeen.