Sairastelua

Tervehdys,

tai pitäisikö sanoa sairahdus, sillä kuten edellisessä kirjeessä mainitsin, olen jälleen kuumeessa. Olen tarkemmin ottaen ollut sairaana lähes koko syksyn, mutta flunssassa (vain) keskimäärin joka toisen viikon. Kuumetta (tai tarkemmin ottaen pientä lämpöä) minulla on ollut noin kerran kuussa päivän parin ajan, paitsi nyt jo useamman päivän.

Olin poissa koulusta tiistain ja keskiviikon (maanantai oli muutenkin vapaa), minkä jälkeen ajattelin olevani tarpeeksi terve kouluun. Torstaina olin normaalisti koulussa, mutta tunsin oloni väsyneeksi ja heikoksi, sillä en ollut saanut edellisyönä kunnolla unta enkä ollut syönyt kunnolla. Torstai-iltana tunsin kipua kurkussani, mutta ajattelin sen menevän yön aikana ohi. Se ei kuitenkaan mennyt, vaan jatkui perjantaiaamunakin. Siispä päätin jäädä vielä perjantaiksikin kotiin lepäämään. Mittasin perjantaina päivällä jälleen kuumeen ja lämpö oli taas noussut yli 37 asteen.

Tämän päivän olen jälleen maannut sohvalla katsellen elokuvia samalla neuloen ja virkaten. Katsoin Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -novellin vuoden 1995 televisiosarjaversion kokonaan (kesto noin viisi tuntia). Sen lisäksi katsoin Northanger Abbeyn. Molemmat oikein loistoelokuvia, mutta taidan silti pitää yhä eniten vuoden 2005 versiosta Ylpeydestä ja ennakkoluulosta. Pituutensa puolesta tuo vuoden 1995 versio on parempi, mutta en vain pysty ottamaan tosissani Colin Firthiä Mr. Darcyna. Yhdistän Firthin aina Mamma Miaan, koska se on ensimmäinen elokuva missä näin hänen näyttelevän. Täydellinen olisi siis elokuva, missä on vuoden 2005 näyttelijät, mutta vuoden 1995 pituus (if that makes sense).

Toivon tosissani, että huomisen päivän jälkeen olisin taas terve, sillä olisi kiva saada suoritettua nämä viimeiset koulupäivät ennen joulua kunnialla loppuun, eikä tarvitsisi tehdä rästihommia yhtään enempää kuin niitä nyt on. Ennen joulua on vielä edessä kaksi näyttöäkin, joten olisi hyvinkin suotavaa harjoitella niihin vielä (vaikkakin kuulemma toisen ainakin pääsee jokainen läpi kunhan vain on paikalla tekemässä sen).

Olen alkanut miettimään mistä tämä pitkittynyt sairasteluni johtuu, ja olen tullut useaan lopputulokseen. 1. En liiku paskaakaan. Lupaan liikkua enemmän heti kun parannun, mutta tässä tilassa en siihen kykene. 2. Diagnosoimme minulle tuberkuloosin googlen opastuksella. Ei hyvä, mutta toisaalta ihan kaikkia oireitakaan ei minulla ole, joten voi olla että diagnoosimme osoittautuu vääräksi. 3. Meidän kylpyhuoneemme katossa on homepilkkuja. Tämä saattaa siis olla jonkinlaista homeallergiaa tai muuta homeen aiheuttamaa sairautta, mutta ihmetyttää vaan miksi ainoastaan minä saan oireita eikä myös Tapio.

Haluaisin vain kokea ihmeparantumisen. Tarvitsen lisää nenäliinoja ja vapaapäiviä. Ainiin, hyvää viisivuotissyntymäpäivää blogi! Ja hyvää vuosipäivää unisiepparitatuointi.

Hyvää yötä.

Parhain terveisin,