AIHEUTAN ITSELLENI VAIN LIIKAA STRESSIÄ

Joopa joo otin liian ison palasen taas ja aiheutin stressiä tuosta lupaamastani joulukalenterista. Edelliseen postaukseen viitaten, EN TEE JOULUKALENTERIA tänä vuonna. Julkaisen kyllä muutamia kivoja DIY-juttuja joulukuun aikana täällä blogissa, mutta en ole saanut keksittyä niitä tarpeeksi, jotta niistä saisi pystyyn edes puolikkaan joulukalenterillisen.

Sairastelin tuossa taas muutaman päivän, joten oli aikaa miettiä joulukalenterijuttuja, mutta en saanut niitä siltikään aikaan. Mulla on viimeiset koulujutut rästissä vielä, joten koitan saada hoidettua ne alta. Silti kuten mainitsin, jotain kivaa on tänne bloginkin puolelle luvassa joulukuun aikana.

Pahoittelut siis, mutta toivon, että ymmärrätte.

JOULUKALENTERI 2015 KÄYNNISTYY PIAN

Kohta olisi taas se aika vuodesta kun saa aukaista joulukalenterin ensimmäisen luukun! Blogin puolella se tarkoittaa sitä, että joka päivä (tai joka toinen päivä, tämä on vielä vähän auki) jouluaattoon asti julkaisen blogipostauksena yhden joulukalenterin luukun. Luukut sisältävät tänä vuonna DIY-juttuja, eli luvassa on jouluista askartelua joulukuun jokaiselle - tai joka toiselle - päivälle aina 24. joulukuuta saakka.

Viime vuoden joulukalenterin luukkuja voit käydä katsomassa JOULUKALENTERI -tunnisteen takaa.

Perjantaina tosiaan satoi tänne Tampereellekin ensilumi. Ei meinannut tilaustöiden teosta tulla mitään kun valtoimenaan kuikuilin ikkunasta pihalle ja ihailin suuria hiutaleita. Koulupäivän päätyttyä pystyi kävelemään jopa pienessä hangessa ainakin Hervannan suunnalla, mutta keskustaan päästessä oli lumi muuttunut jo vedeksi eikä hangista ollut tietoakaan. Hyppäsin siinä sitten Helsinkiin päin menevään junaan ja tuntui oudolta kun etelään päin matkatessa lumitilanne parani. :D Toijalassa näytti olevan jo lähes kymmenen senttiä lunta, mutta sillä suunnalla on ollut kuulemma sähkötkin pois koko viikonlopun. Toijalan jälkeen lumi sitten taas katosi ja Pasilassa pois jäädessäni vastassa oli vain vesilammikoita.

Eilen palatessani Tampereelle oli täällä satanut lisää lunta ja sai taas tarpoa hangessa. Illalla lumisade alkoi taas ja aamulla oli vähän enemmän lunta! Harmi vaan, että tämäkin sulaa melko varmasti pian pois. Kävin tänään päivällä kaupassa ja sai liukastella kyllä jonkin verran, ei ole kaupungin miehet tajunneet hiekottaa pyöräteitä. Toivoin jopa että olisivat ennemmin jättäneet hanget niihin eivätkä auranneet teitä luistinradoiksi.

Enää neljä viikkoa joululomaan, eli neljä viikkoa aikaa tenttiä kaksi kurssia joiden tenttimateriaaleista ei ole vielä mitään tietoa, päästä kärryille ammattienglannin kurssista mistä puolet on jo mennyt, mutta jota me emme ole vielä yhtään käyneet, koska saimme tietää vasta tällä viikolla, että kyseinen kurssi tulisi käydä; tulostaa ja täytättää työssäoppimislomakkeet ja mitä vielä. Onneksi kaikki näytöt on jo suoritettu! Tuossa siis vasta kaikki koulujutut, niiden lisäksi on muuttolaatikoiden pakkaamista, siivoilua, parit pikkujoulut/tuparit, Tampere-kavereiden näkemistä ja hyvästelyä, joululahjojen tekemistä, joulukalenterin suunnittelua ja sitten pitää muistaa myös olla stressaamatta.

Suoraan sanottuna ei mua edes vielä stressaa. Koulujutut on suurimmalta osalta ohi, enkä usko, että nuo loputkaan mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeita on. Kaikki muu on vaan hauskaa (paitsi pakkaaminen ja hyvästely). Kyllä mää selviän.

UNISIEPPARI JA PUPUKORTTI

Halusin nyt vielä kuitenkin jakaa myös kaverilleni tekemät unisiepparin ja pupukortin. Mulla ei ollut mitään järkevää rengasta unisieppariin, enkä viitsinyt lähteä kaatosateessa hakemaan ulkoa risuja, joten vääntelin rautalankaa ympyräksi ja päällystin sen maalarinteipillä. Kyllä, erittäin glamourinen ulkomuoto. Halusin käyttää tuota narua keskustaan kun mulla sellaista sattui olemaan, mutta vasta jälkeenpäin totesin, että ohuempi lanka olisi näyttänyt kivemmalta. Siepparista tuli kuitenkin hienompi kuin ajattelin. Ehkä teen hienomman joskus toiste. Siihen asti kaveri saa pärjätä tällä versiolla. ;) Kuvat muuten kuvattu pimeässä kännykällä, minkä jälkeen yritin laittaa niihin vähän valoisuutta. Siitä johtuu pieni rakeisuus.

Korttiin piirsin pupun. En ole pitkään aikaan yrittänyt piirtää pupua, mutta lopputuloksesta tuli oikein kiva! Pitäisi alkaa piirtää enemmän. Lisäksi toiselle puolelle piirsin kuvan hippibussista, koska pariskunta oli ostamassa isompaa autoa ja ehdotin heille tuota. Myös pari kivaa runoa piti tietysti lisätä. Ikävähän tässä tietysti tulee kun muuttaa takaisin Ouluun kauas kaverista ja tulevasta vauvasta, mutta onneksi aina voi kyläillä. ♥

Huomaa että on sunnuntai kun ei oikein sana luista. Olen kateellinen pohjoisen lumisateesta kun täällä ikkunasta katsoessa näkee vaan vesisateen. Viisi viikkoa koulua jäljellä ja sitten muutto takaisin Ouluun! En malta odottaa. Kohta on myös joulu. Koulu Oulu joulu.

KÄSITÖITÄ VAUVALLE

Mun kaverilla on laskettu aika joulukuussa ja hän pyysi tulevalle vauvalleen virkattuja Converse-tossuja, joten kun hän toi mulle sopivanvärisen langan, panin tuumasta toimeen. En ollut koskaan aiemmin tehnyt kyseisenlaisia tossuja, joten harjoittelin ensin jollain omasta lankavarastostani löytyneillä langoilla ennen kuin aloin tekemään lopullisia versioita. Ohjeen löysin täältä, mutta lisäilin vähän varteen ja läppään kerroksia, koska ne tuntuivat jotenkin liian lyhyiltä. Asiaan vaikutti luultavastikin käyttämäni lanka, sillä se ei ollut samanlaista kun ohjeessa. Oon kuitenkin tosi tyytyväinen lopputulokseen ja mitä luultavammin vauvan äitikin on, sillä näytin hälle aiemmin jo harjoituskappaleita joista hän tykkäsi kovastikin.

Tossut tehtyäni kaverini ostamaa lankaa jäi niin paljon, että aloin miettimään mitä muuta siitä voisi tehdä. Mieleen tuli sitten melkein heti torkkupeitto / peitto jonka päällä vauva voi köllötellä lattialla. Kovin suureen versioon lanka ei riittäisi, mutta tarpeeksi suureen kumminkin. Lisäksi halusin peitosta lämpimän, jotta sitä voi käyttää myös vaunuissa kun vauva kuitenkin syntyy näin talvella, joten päätin ommella toiselle puolelle fleeceä. Peitto on tehty ihan perinteisistä isoäidinneliöistä, jotka virkkasin kiinni toisiinsa. Reunukseksi ompelin muutaman kerroksen jäljellä olevaa lankaa, joka riitti juuri sopivasti! Tämä oli toinen isoäidinneliöpeitto mitä olen koskaan tehnyt, edelliseen tein summanmutikassa jämälangoista neliöt, tässä jokainen neliö on samanlainen.

Ostin fleeceä reilusti, koska päätin kokeilla osaisinko ommella siitä vielä jotain kivaa vauvalle. Mietin ensin pipoa tai tumppuja, mutta päädyin sitten kumminkin tekemään jotain enemmän vauvaa ajatellen: pehmopupun. En ole tehnyt pehmoleluja sitten ala-asteen, jolloin muistan ommelleeni jonkinlaisen sorminukke-nallen ja Unicefin adoptoitavan nuken. Otin kynän ja paperia kätöseen ja aloin hahmottelemaan pupun kaavoja paperille. Sitten piirsin fleecelle kaavojen mukaiset kuviot saumanvaroilla, leikkasin ne irti ja ompelin ensin koneella osat yksittäin ja sitten käsin kiinni toisiinsa. Saa nähdä kuinka kauan tuo kestää, mutta ihan vastasyntynyt tuskin riepottelee pehmolelua samanlailla kuin hieman vanhempi. Saa kaveri sitten korjailla jos rikkoutuu. ;) Piirsin pupulle myös kasvot ja ompelin sitten käsin mustalla langalla päältä. Tämä vaihe olisi ollut helpompi tehdä ennen pään yhteenompelua ja täyttämistä, mutta kokeilemalla oppii. Huiviksi neuloin ihan perus suoran kaitaleen.

Tämä postaus julkaistaan ajastimella, eli kun tämä ilmestyy olen viemässä näitä lahjoja kaverilleni. :) Toivotaan, että hän pitää niistä! Piirsin myös kortin, mutta siitä laitan kuvan myöhemmin instagramiin, voitte käydä seurailemassa, löydyn sieltä nimimerkillä sonyhilu. :) Ainiin ja tein myös unisiepparin kaverilleni, siitäkin varmaan ilmestyy kuva instagramiin joskus vaikka ei siitä niin hieno tullut kuin ajattelin. :D

RESEPTI: MARIANNE-KUPPIKAKUT

Pitkästä aikaa oli hyvä syy leipoa kun vietettiin vähän halloweenia ja kaverin synttäreitä. Kokeilin ekaa kertaa Marianne-kuppikakkujen tekoa. Resepti on alunperin Marianne-suklaakakkuun, mutta tein tällä kertaa siitä kuppikakkuja ja hyvin onnistuivat! Esteettisesti eivät näytä niin kivoilta kun suunnittelin, mutta makuhan se on tärkein.

Sulata voi. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Vaahdota munat ja sokeri. Yhdistä maito ja vispikerma toisiinsa. Sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä aineet keskenään ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Itse laitoin vuorotellen vähän jauhoseosta, vähän maitokermaseosta ja lopuksi vasta jäähtyneen sulatetun voin.

Annostele muffinivuokiin niin, että taikinaa on suunnilleen puoleenväliin vuokia. Paista n. 15-20 minuuttia keskitasolla.

Kuorrute: Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää Mariannerouhe. Pursota jäähtyneiden muffinssien päälle. Koristele halutessasi esimerkiksi strösseleillä. Nauti.